Rouhiaisen sukuseura ry

Hautapelto lienee saanut nimensä vanhasta hautausmaasta, jonka on täytynyt sijaita Ohvolan ja Rouhiaisen mäen välisellä alueella. [Nimitoimisto. Haastattelutieto. Matti Jortikka].

Hautapellon Penttilän rakensi vuosien 1825-1835 välillä suvun kantatalosta lähtenyt Esko Pentinp Rouhiainen. Talon nimi juontaa juurensa hänen poikaansa Penttiin, joka oli isäntänä 1858-1885. Seuraava isäntä oli hänen poikansa Esko, jonka veljet Matti ja Juho ostivat perintöosuuksiaan käyttäen lähistöltä Ohvolan talon. Poikamieheksi jäänyt Eskon kolmas veli luopui perintöosuudestaan Eskon vanhemman pojan Eskon hyväksi, joka osti Montosen suvulta Totlammin talon ja muutti sinne. Penttilä jäi Eskon nuoremmalle pojalle Simolle. Tämä uusi rakennuksia ja hankki lisää tiluksia, uutta päärakennusta rakennettessa perhe lienee asunut Totlammilla.

Tilalla asui evakkoon lähdettäessä Simo Rouhiainen ja vaimonsa Anna-Mari (os.Kettunen), sekä heidän lapsensa Erkki Albert, Reino ja Meeri Maria ja vuodesta -42 lähtien myös Erkin vaimo Elsa Maria. Talossa oli myös pari henkeä palvelusväkeä, jotka vaihtelivat vuosien varrella.

Simo hankki 1929 Puutteelaksi kutsutun salotilan Kuisman suvun perikunnalta Haajoen tuntumasta, jossa karja laidunsi kesäisin.

Hautapellon Penttilä nykyisin: Rakennus on edelleenkin pystyssä ja asutettuna. Talo on siistissä kunnossa, mm. leivinuunia on korjattu. Kamarin uunit ovat ennallaan. Talon kivijalassa on vuosiluku 1923. 1924 – 25 rakennetusta navetasta ovat puuosat kadonneet, lienee palaneet. Samoin poissa on aittarivi, puimala, kuivausriihi sekä vuonna 1939 rakennettu lato. Venäläiset ovat rakentaneet tien Ampaarin mäen alta suoraan Penttilään. Naapuriin noin 500 metrin päähän entisen Kettusen tilalle oli rakennettu kolhoosi. Kolhoosiin kuului 7-8 isohkoa peltihallia, joissa yhdessä oli navetta noin 200 lehmälle. Karjaa laidunnettiin eripuolella Ala-Kaukolaa. [VRo91]

Kolhoosi on nykyisin autiona ja pahasti ränsistynyt.

(sivu päivitetty tammik. 2014 SRo)