Tauno muistelee isän alkuvaiheita
Tauno muistelee isän alkuvaiheita [29.11.1999,Tauno Rouhiainen, puhtaaksikirjoitti Katri Rouhiainen]
[“isä” viittaa Esko Rouhiaiseen, syntynyt 1872, kuollut 1962]
Kotipaikka [Totlampi] ostettu vuosisadan alussa. Peltoa oli huonosti viljeltyä 2 ha. Ensimmäisenä vuonna perunaa, isä vei 2 säkissä siemenet selässään pellolle. Kolme kertaa kävi halla, ja syksyllä kun perunat kaivettiin, kahdessa säkissä isä kantoi ne selässään pois ja perunat olivat hyvin pieniä.
Rakentaminen
1904 valmistui asuinrakennus, sitä ennen oli savupirtti. Asuinrakennuksen valmistuttua isä vei lihaa ja voita Viipuriin myytäväksi ja osti saamillaan rahoilla seinäkellon taloon. Sitä ennen kellona oli kukko.
1907 valmistui navetta, pitkästä piikatusta kivestä tehty. Naapurikunnistakin ihmiset kävivät katsomassa komeata navettaa, joka oli harvinaisuus vielä siihen aikaan. Viipurin läänin maanviljelysseuran palkinnonkin navetta olisi saanut, mutta Kaukolassa ei ollut maamiesseuraa, jonka kautta palkinto olisi voitu antaa.
Viljelystä alettiin vähitellen raivata lisää ja kunnostamaan entistä.
Isä kuului kunnanhallitukseen ja yritti saada koulua kylään. Mutta sitä ei luvattu. Isä, Antti Kähkönen ja Jussi Kiiski perustivat kolmistaan kansakoulun kylään, koska jokaisella heistä oli useampia lapsia. Sovittiin, että jokainen kustantaisi vuoden verran koulua. Isän osaksi tuli ensimmäinen vuosi. Koulun tontista oli kova kina kyläläisten kesken tontin paikasta. Isä ja Matti Pusa rupesivat kyselemään kunnalta ja tontti rahoitettiin kunnan varoilla. Kouluriita päättyi siihen. Tie oli ensin kotoa koululle kiertotie, kunnes ruvettiin rakentamaan suoraa tietä kotoa koululle. Meiltä oli kaksi miestä töissä vuorotellen, kun muilta oli yksi.
Osuuskaupan perustaminen
Isä oli Osuuskaupan miehiä, hän oli perustamassa Osuuskauppaa ja oli hyvin innostunut asiasta. Isä kuului Osuuskaupan hallintoon. Kauppa oli menossa jo mierontielle, koska kauppias oli viinaan menevä. Tavaraakaan ei meinannut enää kauppaan tulla, mutta sitten isä takasi lainan omalla omaisuudellaan, että Osuuskauppa pystyisi taas toimimaan, ja samalla tietysti Osuuskaupan johtaja vaihtui.
Peltoa tehtiin joka vuosi lisää. Sankasta metsästä raivattiin lisäpeltoa. Ensin se oli mullihakana, jotta isommat kannot lahoaisivat, oli helpompi raivata kannat pois ja kyntäminen oli myös helpompaa. Loppuvuosina peltoa oli jo 73 ha, josta osa oli tosin ostomaata.