Kalkin sammutusta
Kalkin sammutusta[Ote kirjasta [KS], Tapio Kähkönen muistelee]
Kun Rouhiaiset olivat muuttaneet tontin taloon, Eemeli huomasi, että talon uunit kaipasivat korjaamista. Hän haki kaupasta sammuttamatonta kalkkia, josta hän aikoi valmistaa muurauslaastia. Kauppias oli kaiketi sanonut hänelle, että kalkki oli ensin sammutettava vedellä, mutta ohje lienee jäänyt hieman puutteelliseksi. Eemeli pystytti tynnyrin keskelle pihaa, kaatoi kalkin tynnyrin ja rojautti ämpärillä vettä sen päälle. Kalkki rupesi oitis kaasuuntumaan ja kuohumaan. Kaasut eivät päässeet purkautumaan kylin nopeasti ahtaasta tynnyristä, ja yhtäkkiä kuului jumalaton jymähdys. Tynnyri hajosi kuin pommin kuori. Pihanurmikolle jäi tapahtuman muistoksi pyöreä, valkoinen läiskä, joka oli syöpynyt niin syvälle maahan, että se pysyi siinä vuosikausia